KOLME PIHAA

Lataa koko työ (PDF)

6 kommenttia aiheesta “KOLME PIHAA”

  1. Kolme Pihaa, what can we do with so narrow spaces? hard to fit anything in those angles, except a little pot with a plant in it!

  2. Remember that this is Finland. You will never be able to have purely a glass pavillion that is inhabited year round.

  3. Erittäin mielenkiintoinen ja ammattitaitoinen työ. Kilpailuasiakirjat näyttävät riittävän ammattimaisilta.

    Pääsisäänkäynti töölonkadun puolelta on ehkä vähän tylsä ratkaisu, mutta kaikkea ei voi saada.

    Jako kolmeen osaan on erinomainen ajatus ja työ ei kilpaile liikaa olemassaolevien rakennusten kanssa. On ehkä sittenkin aika oikea ratkaisu laittaa suurin osa rakennusten tiloista maan alle. Tämä vapauttaa pihan monen osapuolen käytettäväksi. Lisäksi on niin, että mikään kovin mahtaileva rakennus ei mahdu tälle herkälle ja pienelle tontille.

    Tämä työ kilpailee mielestäni kärkipaikasta Atlaksen kanssa.

  4. Näen täällä mitään kaunista. Vaikka linnut näkevät boomerangin katon (viittaavat Australiaan ja ei Suomeen), ihmiset näkevät vain pitkän lasiseinän. Vaikka ehdotuksella on äärimmäisen selkeä ja mielenkiintoinen näkökulma, se on myös toiminnallisesti hyvin ongelmallinen ja sen kapea tilat, joita muut kommentoijat ovat jo tehokkaasti kritisoineet, soveltuvat ”pieneen pottiin, jossa on laitos”. Uskon, että tuomariston liiallinen huoli sisäpihan säilyttämisestä ja strategia, jossa tarjotaan mahdollisuus työskennellä Töölönkadun puolella, johti siihen, että tämä itsepurkautuva hanke tuli ansaitsemattomaksi finalistiksi. Muutama vuosikymmen sitten opettajat lähettivät pahasti käyttäytyviä opiskelijoita seisomaan luokkahuoneen kulmassa rangaistus. Kulma on epämiellyttävä paikka. Haluatko tämän tuomariston tehdä samanlaisen rangaistuksen museon kävijöille? Jos tuomaristo haluaa jotain täysin merkitsemätöntä, tunnistamatonta ja epämiellyttävää, tämä on varma voittaja.
    I see nothing beautiful here. While the birds see a boomerang-shaped roof (referential to Australia and not to Finland), the people see just a long glass wall. While having the extremely plain and uninteresting looks, this proposal is also functionally very problematic, with its narrow spaces, already effectively criticized by other commentators: as fit for ”a little pot with a plant in it”. I think that the jury’s overstated concern for the maximum retention of the courtyard, and a strategy to offer an option with the entry from the Töölönkatu side, led to this self-effacing project becoming the undeserved finalist. A few decades ago, the teachers used to send the badly-behaving students to stand in the corner of the classroom, as a punishment. The corner is an unpleasant place. Does this jury want to inflict the similar punishment on the visitors to the Museum? If the jury wants something totally unremarkable, unrecognizable and unpleasant, this is the sure winner.

Kommentoi